– olen kiertänyt puutarhani jo useampaan kertaan, vaikka nyt on maaliskuu. Olen tarkastanut silmut, kyykkinyt ja tiiraillut nenä multaa hipoen josko jotain jo nousisi. Myös alustava suunnitelma on tehty, että mitä muutoksia ja lisäyksiä tekisin.
Kevät on tänä vuonna ennätysaikaisessa.
Tämä tarkoittanee sitä, että innokkaimmat viherpeukalot pohtivat josko jotain uskaltaisi tehdä aikaisemmin kuin yleensä. Tosin, siinä on aina riskinsä, mutta myös se toinen puoli kiehtoo. "Josko saisikin tänä vuonna satoa ja kukkaloistoa aikasemmin, olihan kevät monta viikkoa etuajassa. Miksei?". (Puutarhakierroksenikin toi ilouutisen, sain huomata miten mustaherukkani Melalahdet ja Mortti alkoivat iloisesti vihertää nupuista. Siis jos tarkasti katsoo.) Kairokulmassa jäi viime syksynä sipulit istuttamatta. Joten tänään oli hyvä syy ostaa 3 kpl kaksivärisiä Dahlioita. Meinasin jo alkaa istutuspuuhiin, kunnes palasin maan pinnalle. Nythän on vasta maaliskuun puoliväli. Jospa itsehillinnän harjoittaminen olisi taasen paikallaan.
Eka viherajatuksinen kauppareissu.
Menin hakemaan "narsisteja" eli narsisseja. Kaupantäti kertoi lohduttomia uutisia: Euroopassa, josta kukat tilataan, on ollut joku lämpöaalto tai vastaava, joka tapauksessa kaikki siellä olleet kukat on myyty jo siellä loppuun. Mitä? Ihmettelinkin, yleensä tähän aikaan jo ensimmäiset narsissit istuvat kauppojen hyllyllä odottamassa tehtäväänsä (lähtölaukaus keväälle). Kuten joka kevät, käteen jäi myös muutama pussi siemeniä. Oopiumunikko, joka hurmasi värillään, Kiinanasteri joka viherpeukalomummullani menestyy etanaongelmasta huolimatta sekä ihanista ihanin tuoksuherne.
 | ||||
Monivuotinen projektini, talvivalkosipuli, jatkuu omista tyrimisistäni huolimatta. Kastelun kanssa oli vähän heikkoa viime keskikesällä, joten sato kuihtui ennen sadonkorjuuta. Onneksi luonto on hoitanut homman. Yrityskerta 4 alkakoon!
Ps. taustalla siintää toinen mansikkamaani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti