maanantai 4. elokuuta 2014

Kalla eli huonevehka yllätti

Messuostos, joka kannatti – kallan mukula

Ostin Tampereen puutarhamessuilta tämän vuoden huhtikuussa neljä valkoista kallan mukulaa sekä neljä lila-valkoista (kalla picasso). Valkoiset kallat eivät ole kukkineet (maassa), hyvä kun ovat nostaneet muutaman lehden. Mutta lila-valkoiset ovat yllättäneet kukinnallaan (ruukussa). Kauan siinä meni, mutta odotus palkittiin. Ovat ne kauniita. Toivottavasti kestävät talven yli ohjeiden mukaisesti. Ne pitää nostaa syksyllä maasta ja kuivattaa. Säilytys kuulemma vaikka lipaston lokerossa. Saas nähdä kuinka käy, ainakin yritän parhaani.

Annoin äitienpäivänä yhden kallanmukulan äidille sekä toisen mummulleni. Yllättäen mummulleni osunut kalla on tehnyt upeaa lehteä ja näyttää voivan hyvin maassaan (viherpeukalo). Myös äitini saama lila-valkoinen (ruukussa) kukkii hienosti.

Sanoisin kallan parhaaksi kasvatuspaikaksi ruukun aurinkoisessa paikassa, jopa hieman kuivassa. Näin ainakin tämän kesän kokemukseni mukaan. Anoppini osti myös valkoisen kallan (ruukussa) ja se on nyt tehnyt ainakin yhden kauniin kukan.

Kallaa puskee. Tähän on istutettu kolme mukulaa.

Kalla Picasso

Kuva meidän terassilta. Tähän paistaa aurinko oikeastaan koko päivän.

keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Suurikukkainen kärhö – lempparini

Monipuolinen kärhö

Kärhöjen kukkimista odottaa joka vuosi yhtä suurella ilolla, eikä se petä koskaan. Nautin kärhöjen kasvatuksesta myös siksi, että ne eivät ole niin kranttuja. Ne sopeutuvat niin ruukkuun, kuin maahankin. Maakellarissa ruukussa elelevät kärhöt ovat talvehtineet hyvin ja kukkivat joka vuosi.


Olen lisännyt lemppariani, hevosenkakkamultaa niiden juurelle ja ne kasvavat sekä tekevät kukkia. Tänä kesänä olen lisännyt myös kanankakkaa ja minusta tuntuu, että se kasvattaa vain lehtiä, ei niinkään auta kukkimisessa. Ovatko muut huomanneet saman? Hyvä esimerkki on mansikka, olen saanut harventaa valtavia lehtiä monta kertaa ja aina niitä kasvaa auringon tielle. Mansikoita on kyllä tullut, mutta enemmänkin olisi voinut tulla.


maanantai 28. heinäkuuta 2014

Kivileppäkerttujen askarteluohje

LeppäKerttuja puutarhassa

 Kivileppäkerttujen maalaaminen osoittautui yllättävän aikaavieväksi. Kivien löytäminen, kuivumisajat ja pallojen maalaaminen vie oman aikansa. Varsinkin, jos sen tekee samalla antaumuksella kuin allekirjoittanut.

Tarvitset:
kiven
punaista spray -maalia (n. 4 euroa)
mustan tussin
valkoisen tussin
spray-lakka (n. 6 euroa)

1. etsi laakea, pyöreähkö kivi, jos toinen reuna on korkeammalla, tulos on mielestäni aidompi. Koolla ei niinkään väliä, mitä laajempi valikoima sen parempi.
2. punaisella spray -maalilla väriä pintaan. Kaksi värikerrosta piisaa, muista antaa kuivaa välissä kunnolla.


3. piirrä mustalla tussilla ensin viiva pituussuunnassa kiven päästä päähän.
4. maalaa matalampi pää mustaksi ja piirrä pallot selkään. Jätä halutessa sarville tilaa.


5. valkoisella tussilla saat silmiin pohjan, sen päälle tulee musta ympyrä ja lopuksi valkoinen pieni piste. Silmät kannattaa sijoittaa mustan osan yläosaan ja aika lähelle toisiaan. Huomioi mahdolliset ripset.


6. lopuksi lakka päälle, jotta kestää paremmin ulkona. Kannattaa testata värien kestävyys. Itselläni valkoinen tussi valui/suli lakan alla, kun taas musta permanent-tussi ei ollut moksiskaan.

Jos innostuit askartelemaan, haluan mieluusti nähdä tuotoksesi!

tiistai 15. heinäkuuta 2014

Puutarhan stailaamista, yksityiskohtia...

Sisustamisinspiraatio iski nyt myös puutarhan puolelle. Parissa tunnissa sain aikaiseksi piristystä muutamaankin paikkaan. Myös roskakatos sai uutta ilmettä edustalleen, mutta sen kuvaan sitten kun krassit ovat hieman tokeentuneet ;)

Kuvat kun kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, joten:

Enkeli valkoisten pelargonien ja maahumalan varjossa.


Mehikasvit ovat talvehtineet hyvin maakellarissamme, joten niitä on lisätä joka paikkaan...

Paikallisesta Hamsterista löytyi muovinen pupunen, joka piiloutuu löydettäväksi pionin alta. Tästä menee ohitse paljon koirien ulkoiluttajia ym. lenkkeilijöitä.

Itämainen lyhty ja betonitöitä viime kesältä. Syksyllä saa taas alkaa kynttilöiden polttamisen :)

perjantai 11. heinäkuuta 2014

Valloittava Kiinanpioni Sarah

Neljättä vuotta pihassani, riippapihlajien katveessa, asustellut pioni on tänä kesänä vihdoin näyttänyt sitä paljon puhuttua pionien kauneutta. Muut pionini eivät ole yhtä upeassa kunnossa kuin tämä, kuvissa näkyvä yksilö.

Mitä olen tehnyt sille? No, en oikeastaan mitään. Pionia ei saisi siirtää – en ole siirtänyt, eikä vissiin oikein lannoittaakaan – en ole lannoittanut. Ainut mitä tein, oli keväällä antamani vesihuikka silloin tällöin. Paikkakin lienee kohdallaan, tosin tuuli siihen ottaa jonkin verran, mutta aurinkoa se saa paikallaan koko päivän.

Kiinanpioni, Sarah Bernhardt. Samassa penkissä asustavat myös viisi kappaletta keijuangervoja "Little Princess".

Sarah lähikuvassa, kumpa myös sen huumaava tuoksu välittyisi.

perjantai 4. heinäkuuta 2014

Kairokulma vierailee... Kroatiassa

Pyrähdimme viisi yötä Kroatiassa Dubrovnikin lähellä pienessä Cavtatin kylässä/kaupungissa.

Oli hauska huomata, miten siellä oli luonnonvaraisena tai varmaan villinä oikeastaan samoja kukkia, joita meillä joka vuosi hamstrataan kesäkukiksi. Mm. pelargonioita, jotka olivat muuten noin 1 m korkuisia :D Ei ollut harmi kyllä kameraa sillä kerralla mukana ja uudelleen sille rinteelle en kuvankaan uhalla kiivennyt...

Ja nyt niitä kuvia :)






keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Kurkistus kasvihuoneeseen

Kasvihuoneessa on nyt tapahtunut selkeästi vähemmän kasvua, kun on ollut niin kylmää. Onneksi taas eilen lämpö oli noussut 30 asteen hujakoille kun aurinkokin näyttäytyi.

Mansikoita avustin eilen poistamalla suuriksi kasvaneita lehtiä pois auringon tieltä ja tänään oli jo pari punaposkea odottamassa. Saman voisi kaiketi tehdä myös kesäkurpitsalle, vai ottaakohan se nokiinsa? Kokeillaan ;)


Kesäkurpitsa Golden Rush
Lidlistä ostamani paprika. Ensimmäinen alku jäi vaiheeseen, mutta sen jälkeen tulleilla on alkanut tapahtumaan. Kirvoja näkyi muutamia, äkkiä myrkkyjen keittoon! Auttaisikohan samettikukka tässäkin?
Siemenestä kasvattamani tomaatintaimet. Olisi pitänyt tuoda ne kasvihuoneeseen aikaisemmin, sillä sen jälkeen ne lähtivät paljon nopeammin kasvamaan. Paksut rungot on ainakin kasvattanut.
Avomaakurkut ovat jumittuneet tuohon kokoon ja kasvu on selkeästi hidastunut. Varmaan harvennusta kaipaisivat edelleen. En olisi uskonut, että niin moni siemenistä lähti kasvamaan :D
Edestä taaksepäin; paprika, stevia ja 4 tomaattia. Tomaateissa jo komeita raakileita. Kuvassa näkyy myös samettikukkia, jotka kuulemma torjuvat tuholaisia...

keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Leikkimökki taaperolle, osa 2

Ulkopuolelta melkein valmis!
Maalaamista vielä jäljellä ja sitten sisähommiin :)
Tärkeä asia kuten verhot, on jo ostettuna...



Sitten myös jotain puskaa ym. tarvis leikkimökin kylkeen saaha. Varmaan jotain kestävää... Tai sitten jotain syötävää, joka kestää hyvin paahdetta ja ei kasva korkeaksi. Tosin toiselle puolelle ei ihan koko päivää paista. Ehdotuksia?

tiistai 3. kesäkuuta 2014

Raparperimehu ripsauksella kanelia

Raparperimehusta tulee mieleen lapsuuden mummola, siis toinen niistä (toisessa vastaava oli kanelipullat). Omat raparperit ovat nyt siinä mallissa, että niistä mehu onnistuu joten eikun reseptin hakuun. Varsinaisesti etsin reseptiä, johon olisi tullut mustaherukanlehtiä. Kuulin taannoin puhuttavan sellaisesta, mutta sitä kun ei heti löytynyt, vei voiton kaneli.



Kanelinen Raparperimehu

n. 1,2 kg tuoretta raparperia
4 dl vettä
1/2 kanelitankoa
1 kourallinen intiaanisokeria (ruokosokeria)
1 dl tummaa siirappi

1. Pese raparperinvarret ja leikkaa sentin viipaleiksi. Laita vesi ja kaneli kattilaan. Kiehauta. Lisää raparperipalat. Keitä kannen alla miedolla lämmöllä, kunnes raparperit ovat täysin pehmenneet. (ei mennyt kovin kauaa, n. 10 min.)

Kuvaajana 3-vuotias poikani <3

2. Levitä märkä sideharso isoon siivilään kattilan päälle ja kaada raparperikeitos siihen. Anna valua hetken aikaa ja kierrä liina sitten tiukaksi kierteeksi. Puserra kaikki mehu vähitellen kattilaan kiertämällä liinaa tiukemmaksi ja painelemalla nyyttiä kauhalla. (sideharso toimi hyvin

3. Lisää kattilaan mehun joukkoon sokeri ja siirappi. Kuumenna kiehuvaksi. Kerää pinnalle muodostunut vaahto reikäkauhalla.
 

4. Täytä kaksi puhdasta, kuumennettua puolen litran pulloa kuumalla mehulla melko täyteen. Sulje heti kuumalla kumitulpalla ja anna jäähtyä huoneenlämmössä. Säilytä kylmässä. Laimenna mehu suhteessa 1:3.

Ensi kerralla saatan lisätä vielä hieman sokeria omaan reseptiini. Toisaalta itse tykkään juoda vettä johon on vain hitusen lisätty mehua tuomaan makua, siihen tämä sokerimäärä on passeli.

Pohjana ollut resepti täällä.

tiistai 20. toukokuuta 2014

Raju ukonilma – kasvihuone parka

Puolta Suomea eilen riepotellut raju ukonilma ei jättänyt meitä tälläkään kertaa rauhaan. Rakeita tuli niin, että kukkien nuput vain lentelivät.

Kasvihuoneen plekseistä kaksi lähtivät paikoiltaan ja tuki vääntyi.

Villit Lubiinit saivat viilentävän jääkylvyn.

Luonnon oma jääpalakone.

Takapihalla menevät junanraiteet olivat taasen hieno näky, kun kuuman päivän jälkeen vesisade sai ne höyryämään. Auringonpaiste kruunasi näyn.

Rakeet olivat noin sentin kokoisia. Muualla Suomessa oli vissiin satanut isompiakin.

maanantai 19. toukokuuta 2014

Nokkoslannoitteen valmistuksen salat

Nokkoslannoitteen lisääminen kasteluveteen on loistava keino saada aikaiseksi luonnonmukainen ja erittäin ravitseva lannoitus. Kaiken lisäksi, se on vielä ilmaista! Meidän raitilla näyttää nokkonen jo kukoistavan, joten ei muuta kuin keitoksien tekoon. (huomaa nokkosveden ja -lannoitteen ero)

Nokkoslannoiteseos valmistumassa kasvihuoneessa


NOKKOSLANNOITTEEN ohjeita on niin monta kuin tekijöitäkin. Jollei halua alkaa punnitsemaan nokkosia 200 g 10 litraan vettä, voi kokeilumielellä ja silmämääräisesti valmistella lannoitteen. Yleisin lantraussuhde on 1:10, joka mielestäni kuulostaa sopivalta ensimmäisenä kokeiltavaksi.

Jotkut lisäävät myös kanankakkaa tuomaan lisäpotkua (ja kaliumia), silloin lantraussuhteen on oltava kaiketi vielä suurempi.

Se, kauanko nokkosia pitäisi vedessä uittaa, vaihtelee kovasti. Jotkut sanovat kahtakin viikkoa, mutta luulisi ravinteiden liukenevan hieman aiemmin. Viikko on varmaan suosituin. Jotkut käyttävät lannoitetta jo kolmen päivän päästä. Muista sekoittaa seosta ajoittain! Viikon kuluttua siilaa lehdet pois ja lannoite on valmista lantrattavaksi.

Yksi tapa seurata valmistumista on pitää liuosta kannen alla aurinkoisessa paikassa kaksi viikkoa ja kun seos lakkaa kuohuamasta, se on valmista. Tämäkin versio kaadetaan kasvien juurille, lehdet hyödynnetään myös kasvien juurilla.

NOKKOSVETTÄ kirvojentorjuntaan (suhde 1:10) käytetään vain vuorokausi. Suihkuta seos laimentamattomana kasvien päälle. Seokseen voi lisätä sipulinkuoria ja raparperinlehtiä, jolloin sen vaikutus paranee.

Ps. typpipitoinen nokkoslannoite nostaa maan PHta eli vähentää happamuutta, jolloin kasvien ravinteidenottokyky kasvaa. Tosin hedelmäpuille eikä kurkulle nokkoslannoitetta suositella, marjapensaat sitä sietävät.



torstai 15. toukokuuta 2014

Leikkimökki taaperolle, osa 1

Tästä se lähtee, pojan pappa ja iskä päättivät rakentaan iltapuhteikseen pojalle leikkimökin. Katoksi tulee pulpettikatto, kuten talossamme ja varasto/autotallissamme. To be continued...

Pulpettikattoinen leikkimökki, johon tulee terassi hiekkalaatikolle päin ja äiskälle uusi paikka esikasvatukselle ;)
Oikealla näkyvät juuri siirretyt mustikkapensaat, toivottavasti eivät kärsineet muutosta.

Ps. olen hiukan huolissani Zilga-viiniköynnöksen jaksamisesta. Liekö talvo tuivertanut sitä liikaa vai onko se vain myöhäisheräävä?






maanantai 12. toukokuuta 2014

Hyötykasvien hyötyodotukset...

Tänä keväänä päätimme, että nelisen vuotta kituuttaneet kaksi omppopuuta saavat nyt väistyä uusien tieltä. Kävimme ostamassa paikallisesta Rautiasta uudet puut. Toisen puun lajike oli jo valittu, Pirja, mutta tämä toinen, Sokerimiron (Malus domestica) on uusi tuttavuus. Minun siis piti ottaa kesä- ja syyslajike...

Taasen kerran olen tekemässä tutkimustyötä, "mitähän sitä taas tuli ostettua"

Sokerimiron on herkku- ja kesälajike. Sato on myöhäinen, mutta säännöllinen, joskin ei kovin runsas. Hyvät pölyttäjänominaisuudet tämä lajike hallitsee, tosin tulee satoikään melko myöhään. Pitäisi olla myös kestävä. Ihanan yllätyksen tarjosi tieto, että tätä lajiketta on viljelty Karjalan Kannaksella jo 1800-luvun alussa. Sieltä kun löytyvät äidin puolelta puoliksi sukujuureni.

Toinen, jo päättämäni lajike, oli Pirja 

Suomalainen lajike, kestävimmästä päästä (vrt. säät ja taudit) ja siksi luomuviljelyyn käypä. Meillä kun puutarha saa nauttia ravintonaan hevosenkakkamultaa. Tämä on myös kesäomena ja herkkulajike (kyllä, olen herkkusuu ;)) Pirjan sato kypsyy aikaisemmin kuin Sokerimironin, jo elokuun puolivälissä. Pirjan pitäisi tuottaa satoakin jo kahden vuoden kuluttua. Can´t wait!

Että sinällään vertaillessa suuria eroavaisuuksia ei Sokerimironilla ja syyslajikkeilla ole, paitsi Sokerimiron ei säily niin hyvin kuin syyslajikkeet. Nooh, onneksi metsänreunaan jätettiin vielä vanhat omenapuukokelaat Sandra ja Maikki.


Omppopuu Sokerimiron
Omppopuu Pirja (FinE-merkitty)

lauantai 10. toukokuuta 2014

Kevätmarkkinat 9.5.

Parkanossa sijaitsevassa Rakennustarvike Seppälässä oli eilen kevätmarkkinat, sinne kävin tipauttamassa nimiehdotuksen uudelle liikekeskukselle. Päävierailukohteeni, Ruusuportti, sijaitsee samassa pihapiirissä.

Kasvihuoneeseen (amppeliin) vietäväksi löysin Ruusuportista amppelimansikka Mara de Bois (Fragaria × ananassa). Melkein tavaksi on jo tullut, että ostan jotain ja sitten kotona vasta tutkin tarkemmin ominaisuudet :D Pientä jännitystä elämään ;) Toistaiseksi luottamukseni puutarhureihin ja heidän valitsemiin tuotteisiin ei ole tuottanut pettymystä. Kuten tämä amppelimansikka; äsken löytämäni Viherpeukaloiden kuvaus "Koko kesän satoa antava ´Mara de Bois´-mansikka sopii hyvin amppelikasvatukseen. Aurinkoinen ja lämmin kasvupaikka tekee marjoista aromikkaita."  kuulostaa kyllä aika lupaavalta, nams!


Käteen jäi amppelimansikka Mara de bois.

Lupaavaa kukintoa, pari raakilettakin löytyy.
Kukkakomeutta Ruusuportissa. Hyötykasveja, ruusuja, perennoja ym.

maanantai 5. toukokuuta 2014

Orvokit, koko kesän kaunistaja?

Myönnettäköön, että orvokit kaikessa kauneudessaan ja yksinkertaisuudessaan ovat yksiä lempparikukkiani. Ei tosin kärkipäästä, mutta lähimaastosta.

Orvokkien hyviä puolia ovat hallankestävyys, aikainen saatavuus, hyvällä säkällä ne kukkivat koko kesän ja vielä siementävät seuraavaksi kesäksi.

Pajukartioon ajattelin kesällä ostaa jonkun köynnöskukan.

Tirppakin pääsi pesänrakennuspuuhiin ;)

Risukengän ostin 2011 Seinäjoen puutarhamessuilta.

Kuvassa näkyy pari betonityötä viime vuodelta.

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Lämpöä kasvariin ilman sähköä

Ongelma: miten saisin torjuttua hallan kasvihuoneessa?

Koska kasvihuoneemme koko on 4,8 m² eli aika pieni, tämän kaiketi pitäisi onnistua!? Tutkin netistä erilaisia vaihtoehtoja, joista suurin osa kertoi jonkin puhaltimen tai patterin tuomista mahdollisuuksista. Minua ne eivät kuitenkaan kiinnosta, vaan haluan selviytyä tästä ilman sähköä. Aiheesta löytyi niukasta tietoa. Jotkut ehdottivat keskustelupalstoilla kynttilänpolttamista, mutta siinäkin on mielestäni omat riskinsä vaikka sen laittaisikin lyhtyyn.

Kokeilunarvoiseksi ratkaisuksi osoittautui myrskylyhty. Tämä voisi toimia! Öljyllä toimiva lyhty lämmittää varmasti ainakin jonkinverran. Voin lyhdyn ilomielin käydä sytyttämässä iltaisin ja sammuttamassa aamuisin jos se vaan toimii.

Tänään suuntaan ostamaan myrskylyhdyn ja vien sen ensi yöksi kasvihuoneeseen lämpömittarin kanssa. Jos tämä onnistuu, voisin viedä ennen toukokuun loppua tomaatin- ja paprikantaimet kasvariin kasvamaan. Jei! Niin, ja kai hallaharsokin toimii jelpparina :D

Ps. ostin eilen tyrnintaimet (Tytti ja Rudolf) Ruoveden Kukkapaikasta

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Pinspiraatiota pääsiäiseksi!

Tirppa pääsi sisältä narsissien ja pajunkissojen seuraan.
Tirppa ja pääsiäskori koristavat pääoven vieressä olevaa istutusallasta/penkkiä.
Vanha kaffipannu pääsi uusiokäyttöön, talvella pöydällä havujen kera ja pääsiäiseksi lisäsin pajunkissoja.

Myös havupallo sai lisäaikaa pajunkissoilla. Pallot ovat koristaneet talven ovea molemmin puolin.